Puuhastelua…
Talomme aikaisempi asukas on ollut varsinainen viherpeukalo, valitettavasti puutarhataidot eivät tulleet kaupan päälle 
Tänään kuitenkin päätin raivata pennuille niin rakkaan “viidakon” rikkaruohoista, ja sain oitis innokkaan pikku apulaisenkin! Aimo herra tarttui tomerasti tuumasta toimeen. Sillä aikaa kun yritin epätoivoisesti tunnistaa pionin rikkaruohojen keskeltä ettei vaan mene lapsi pesuveden mukana 
, oli kukkapenkin kylkeen ilmestynyt tällainen pieni…
“taa-da daa-da daa… kuops kuops… tilulilulei”
Siis miks sä tollee katot??? Mä vaan istun täällä. Taisit saada nyt kuule ihan väärän käsityksen, mä vaan tätä sammalta…
“Ai että mistä se KUOPPA tuli, joo… tota… oikeesti se oli kyllä toi. Kato nyt vaikka, tökkään sitä syyttävällä nenällä. Sehän vaan kaivaa kaivamistaan edelleenkin!!”
Kuvaterkkuja tuli Elmosta ja Ilonasta, on siinä vähän kokoeroa!
“ei ei, älä anna mun mitenkään häiritä, rouva. Tulin vaan tarkistamaan jotta täälläkö se maitobaari on.
Aha, eli aukeaa vasta pari kuukautta juoksun jälkeen. No hyvä, mä voin odottaa kyllä.”
“Tulin vaan kysäisemään oisko se baari jo auki, kun äsken kävit juoksemassa. No???”
(Ilona: … huaah…)
